Voi sanoa että moni tunnettu kansallinen urheilija kaikkea muuta kuin urheilija. Velttoperse urheilija vailla mielipidettä ja asiantuntemusta mistään on vain pelkkä "väline" SUL:lle ja muille rahanpyydyksille, joiden johto koostuu lähinnä puolue-eläimistä, vailla muuta arvoa kuin toimia oman puolueensa mandaatin vahtikoirana.
Sopii ihmetellä miten voidaan ihmisarvoisen kohtelun tuomitseminen erottaa selkärangattomasta toiminnasta? Miten ihminen jolla ei ole rohkeutta tuomita kansanmurhaa ja törkeää ihmisoikeusrikosta katsoa millään mittarilla urheaksi saati kansalliseksi urheilusankariksi? Urhea urheilija näkee oikean ja väärän ja ottaa kantaa luistamatta. On naurettavaa että hihkutaan urheilijalle joka ei uskalla ottaa mihinkään kantaa. Ei urheutta voida määritellä mitalien määrällä? Eihän ko. asiassa vaadita seuran kantaa vaan itsenäisen urheiljan kyky erottaa oikea väärästä? Vai onko niin että urheuden määritelmät ovat nykyään vain helisevää vaskea kuten sanassa?
Kulttuurihistorioitsija ja monen alan urheilija Seppo Lehto
PS: Mielestäni suomalaisista on muotoutunut paskahousukansa vailla moraalia ja oikeudentuntoa. Todistakaa väitteeni vääräksi. Kiitos.
--------------
http://feedback-and-discussion.blogspot.com
----------------------------------
